OMS Selebra Loron Mundál Saúde Ba Dala 77 Iha Timor-Leste

Dili, 07 Abril 2025 (Média Democracia) – Organizasaun Mundiál Saude (OMS) iha Timor-Leste selebra Loron Mundial Saude hodi investe iha saúde inan no bebé foin moris, kompromisu ida ba Timor-Leste nia futuru ho tema “inisiu ne’ebé saudavel ba futuru ne’ebé esperansa”

Reprezentante OMS iha Timor-Leste Arvind Mathur hateten, kada loron hitu, inan ida ka kosok-oan ida mate tanba kauza sira ne’ebé husi enfraestrutura, falta de trasporte no pessoal saude sira la iha abilidade, nune’e bele prevene iha mundu.

“Saúde inan no bebé foin moris ne’e hanesan pilar fundamentál ba sosiedade ida ne’ebé buras. Sobrevivénsia inan no oan sira mak sentru ba moris di’ak família, komunidade no futuru nasaun nian. Timor-Leste rejista ona diminuisaun kontínua iha mate inan sira iha rejiaun Sudeste Aziátiku, maibé nafatin iha proporsaun mortalidade inan nian ne’ebé aas liu (204 kada 100,000 bebé ne’ebé moris).” Dehan Reprezentante OMS iha Timor-Leste, Arvind Mathur

Nia hatutan enkuantu iha diminuisaun impresionante iha mortalidade labarik sira ho tinan lima mai kraik, taxa mortalidade bebé foin moris nian (21 kada 1000 bebé moris) aas nafatin kompara ho nasaun sira seluk iha rejiaun.

 “Kauza biomédika komún ba inan sira mate koñesidu ho hemorajia, infesaun no kondisaun krónika sira ne’ebé la hetan tratamentu. Asfiksia iha partu, sepsis no prematuridade kontribui ba 60% husi mate sira iha períodu neonatal.” Dehan nia

Nia alerta feto barak iha área rurál no remota hasoru barreira signifikativu hodi asesu ba servisu saúde. Ida Distánsia no falta transporte hodi to’o ba fasilidade saúde. Rua infraestrutura kuidadu saúde la sufisiente, pesoál saúde ladún iha abilidade, rezulta iha atrazu ka laiha kuidadu. Tolu Inan barak mak obriga atu partu laho apoiu kualifikadu no bebé foin moris barak lakon kuidadu.

“Iha esperansa ne’ebé forte tebes halo aprosimasaun iha aspetu oioin, apoiu ho vontade polítika ne’ebé maka’as atu hadi’a asesu ba servisu saúde nian liuhusi inisiativa emblemátika Programa Integrado Saude (PIS), ne’ebé hakarak lori atendimentu besik liután ba komunidade sira.” Nia haktuir

Nia relata Organizasaun Mundiál Saúde, envolve ativamente iha esforsu sira ne’e, inklui hametin servisu saúde inan no bebé foin moris. Hamutuk ho UNICEF no UNFPA, Estratéjia Saúde Reprodutiva, Inan, Bebe Foin Moris, Labarik no Adolesente, daudaun hala’o hela.

“Mortalidade inan no bebé foin moris nian hanesan trajédia ida ne’ebé bele evita, importante aprende husi tipu kazu hodi prevene. Sistema vijilánsia no resposta ba mortalidade inan no perinatál implementa husi Ministériu Saúde ho apoiu husi OMS, UNICEF no UNFPA. Objetivu atu halibur dadus no analiza ne’ebé di’ak liu kona-ba atrazu iha kuidadu saude no dezenvolve planu asaun hodi prevene mate iha futuru.” Nia afirma

Nia informa OMS nia Kursu Kuidadu Esensiál ba Bebé Foin Moris fó ona formasaun ba fornesedór kuidadu saúde liu 100 iha unidade neonatal no pediátriku, hodi hadi’a kuidadu saude durante “oras osan-mean/Golden Hour” krítiku hafoin moris.

“Treinamentu ida ne’e hadi’a ona ho signifikativu taxa sobrevivénsia bebé foin moris nian liuhusi ekipa fornesidór ho protokolu OMS nian ne’ebé atualizadu. Ha’u kontente nota katak planu asaun aselerasaun inan no bebé foin moris nian ne’ebé dezenvolve ho asisténsia téknika husi OMS kolaborasaun ho UNICEF, UNFPA no parseiru sira seluk liuhusi konsulta nasionál no lokál sira lansa iha Loron Mundiál Saúde ba dala 77, 7 Abril 2025.” Nia informa

Nia salienta planu asaun ida ne’e tau fundasaun atu hametin no haforsa liután sistema saúde inan nian no servisu saúde ba bebé foin moris asesivel no efetivu ba feto no labarik hotu-hotu, la haree ba sira hela iha ne’ebé.

“Ministériu Saúde hamutuk ho Ministériu Solidariedade Sosiál no Ministériu Edukasaun hala’o ona inisiativa sira hodi rezolve determinante sosiál sira saúde nian enkuantu kontinua foka ba promosaun fó-susubeen inan nian, nutrisaun suplementár ba ini isin-rua sira, dezenvolvimentu infánsia no programa merenda eskolár sira.” Nia adianta

Nia mensiona progresu sira halo ona, iha servisu barak mós presiza atu halo. Dezafiu sira kompleksu, maibé tenke iha nafatin kompromisu atu ultrapasa. Hodi kontinua investe iha kuidadu saúde, fó formasaun ba profisionál iha abilidade no asegura katak servisu saúde esensiál sira to’o iha sikun hotu-hotu iha Timor-Leste.

Esplika liután iha Loron Mundiál Saúde ba dala 77, mai ita hamutuk hodi asegura feto hotu iha oportunidade atu partu ho seguru no bebé foin moris iha oportunidade atu moris, buras no atinji sira nia potensiál tomak. Keta haluha ita-nia inan no oan sira nia saúde mak reflesaun direta ida ba sosiedade nia saúde.

Liuhusi investe iha saúde inan no kosok-oan foin moris, ita la’os de’it proteje moris ohin loron nian, maibe ita asegura futuru ida ne’ebé nabilan liu, nakonu ho esperansa no reziliente liubá Timor-Leste.

Reportajen : Nelfiano

Foto : Media OMS Timor-Leste

Tinggalkan Balasan

Alamat email Anda tidak akan dipublikasikan. Ruas yang wajib ditandai *